Yritysvetoisen klusterin tavoitteena on avata ovia eurooppalaisiin verkostoihin, edistää vetytaloutta ja vetyyn liittyvien ratkaisujen vientiä.

EU:n tavoitteena on olla ilmastoneutraali alue vuoteen 2050 mennessä ja miljardiluokan elvytysrahoja ollaan suurelta osin kohdistamassa niin kutsuttuun vihreään siirtymään. Erityisen suuria odotuksia kohdistuu vetyyn, jolla odotetaan olevan suuri rooli siirryttäessä kohti vähähiilisempää energiantuotantoa. Tästä syystä Suomessa vetytalouden ja vetyyn liittyvien ratkaisujen viennin edistämiseen on perustettu eri alojen yrityksistä koostuva vetyklusteri.

”Klusteri on meille erittäin tehokas tapa kerätä tietoa vedystä ja sen ympäriltä liikkuvista EU-hankkeista sekä samalla verkostoitua energiateollisuuden kehityksen parissa työskentelevien yritysten kanssa”, kertoo Vexven liiketoimintayksikön johtaja Pasi Nieminen.

Parhaillaan vetyklusteri kartoittaa Suomessa valmisteilla olevia tai hiljattain käynnistyneitä hankkeita. Myös askeleita eurooppalaisten verkostojen avaamista kohti on otettu.

”Vexve Armatury Groupilla olemme lisäksi käynnistämässä sisäistä selvitystä, jonka tarkoituksena on kartoittaa tarkemmin vedyn tarjoamia mahdollisuuksia ryhmällemme”, Nieminen paljastaa.

Ryhmän yrityksistä ARMATURY Group on jo myynyt joitakin venttiileitä vedylle, mutta selvityksen pohjalta toivotaan löytyvän lisää vedylle sopivia tuotteita sekä kimmoketta uusille tuotekehitysprojekteille.

Mikä ihmeen vety?

Vety on juuri nyt energiamarkkinoita paljon puhuttava aihe. Vety on yleinen alkuaine, mutta sitä ei esiinny sellaisenaan luonnossa, vaan sitä pitää valmistaa. Tästä syystä vetyä ei voi varsinaisesti pitää energianlähteenä vaan pikemminkin energian varastointi- tai siirtovälineenä.

Erityisen kiinnostuneita tällä hetkellä ollaan uusiutuvista energialähteistä valmistettavasta vedystä. Sen avulla suuresta osasta EU:n energiakulutuksesta voitaisiin tehdä vähähiilistä. Lisäksi vedyn varastoinnin avulla voitaisiin tasata energian­tuo­tannon ja -kulutuksen vaihteluja.

Vedyn kaupallinen käyttö on vielä vähäistä, koska vedyn tuotantoteknologia vaatii paljon pääomaa ja tuotantoprosessi kuluttaa paljon sähköä. Lisäksi vedyn varastointiin ja siirtoon liittyy sen kemialliseen luonteen vuoksi haasteita, jotka odottavat edelleen ratkaisua.

Lähteet: , ,